Artikkelit

Viime vuosina kunnat ja maakunnat ovat aktivoituneet toimeenpanemaan kansallisen ilmastopolitiikan linjauksia omilla alueillaan. Alueellisen ilmastotyön tulokset näkyvät alueellisten kasvihuonekaasupäästöjen seurannassa. Vuosina 2005–2021 kuntien Hinku-laskennan mukaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat pienentyneet noin 30 prosenttia. Suurimmat päästövähenemät liittyvät sähkön ja kaukolämmön kulutukseen, öljylämmitykseen, tieliikenteeseen ja jätteiden käsittelyyn. Sähkön käytön päästöt ovat pienentyneet suurilta osin Suomen sähkön tuotannon puhdistumisen myötä, …

Kuntien kasvihuonekaasupäästöt pienentyneet noin 30 prosenttia vuosina 2005─2021 Lue lisää »

Suomalaiset suojelivat viime vuonna pysyvästi noin 4 700 hehtaaria metsää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmassa (METSO-ohjelma). 20 vuodeksi rauhoitettiin noin 90 hehtaaria. Pysyvästä suojelusta tehtiin 450 päätöstä. Sadat metsänomistajat ovat siis päätyneet suojelemaan metsiään pysyvinä luonnonsuojelulain mukaisina suojelualueina tai myyneet metsäänsä valtiolle luonnonsuojelualueiksi. Eniten metsiä suojeltiin pysyvästi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella, yhteensä noin tuhat hehtaaria. Pysyvästi suojeltujen …

Yhä useampi metsänomistaja haluaa suojella metsiään Lue lisää »

Happamoituminen on ollut merkittävä ympäristöongelma Pohjoismaissa, sillä vesistömme ovat sille hyvin herkkiä. Ensimmäiset merkit uudesta vakavasta ympäristöuhasta havaittiin jo 1960-luvulla. Ympäristön happamoitumista aiheuttavat rikin ja typen päästöt. Euroopan rikkipäästöt olivat korkeimmillaan 1970-luvun lopussa, jolloin ilmaan pääsi arviolta 60 miljoonaa tonnia rikkidioksidia vuodessa. Ilmapäästöt muuttuvat ilmakehässä happamoittavaksi laskeumaksi. Suomen happamoittava rikkilaskeuma on ollut valtaosin peräisin Keski- …

Vesistöt toipuivat happosateista Lue lisää »

Kari ”Kape” Aihinen puhuu mielellään hyvän, konstailemattoman ruuan puolesta. Kokkina ja keittiömestarina hän on pyrkinyt tekemään jokaisen annoksen kuin se olisi hänen viimeisensä – niin hyvin kuin ikinä mahdollista. Kun Aihinen aloitti arvostetun Savoyn keittiömestarina 2005, ruuanlaittoon liittyvistä ympäristöasioista tuli hänelle ja tiimille itseisarvo. Kotimaisuus ja lähellä tuotetut raaka-aineet kuuluivat asiaan. Viisi vuotta myöhemmin Savoy …

Suurin ympäristöteko on hävikin pienentäminen Lue lisää »

Harva tulee miettineeksi, mihin kaikkeen suurten joukkojen ruokavaliomuutokset vaikuttavat. Ruoka on globaali asia, jonka ympärillä pyörii iso bisnes. Ruuan suhteen tekemämme valinnat liittyvät talouden lisäksi puhtaan veden riittävyyteen, maaperään, luonnon monimuotoisuuteen ja sääilmiöihin. Ruoka- ja ravitsemusasioista vastaava kehittämispäällikkö Maija Soljanlahti Marttaliitosta muistuttaa, että kun jonkin tuotteen kysyntä maailmanmarkkinoilla kasvaa, sen hinnanmuodostus muuttuu. Kyseessä voi olla …

Ruuan vesijalanjälki pienenee kotimaisilla kasviksilla Lue lisää »

Muistatko kuvan, jossa juomatölkin sixpack-muovirenksu on puristunut kilpikonnan ympärille? Tai kuvat merten valtavista jätepyörteistä? Kuvat ovat karuja, mutta niin on todellisuuskin. Kaikki se vedessä kelluvan ja rannoille ajautuneen roskan määrä on lopulta vain osatotuus, arviolta noin 70 prosenttia mereen päätyvästä roskasta vajoaa näkymättömiin meren pohjaan. Miljoonia tonneja muovijätettä päätyy maailman meriin joka vuosi. Suomen Ympäristökeskuksen …

Roskaaminen täytyy saada loppumaan Lue lisää »

Vaatteiden valmistamisessa kuluu materiaalista riippuen melkoinen määrä vettä. Kaikkein eniten sitä tarvitaan puuvillan kasvattamiseen. Esimerkiksi t-paidan elinkaarensa aikana vaatimasta vesimäärästä 88 prosenttia kuluu puuvillan viljelyyn, farkuissa tämän osuus on peräti 92 prosenttia. Vettä tarvitaan tekstiilien tuotannon lisäksi kankaiden valkaisuun, värjäykseen, painatuksiin ja muuhun loppukäsittelyyn. Käytössä vaatteiden pesu vie lähes yhtä paljon vettä materiaalista riippumatta. Mukavana …

Lempivaatteet ovat luonnollekin hyväksi Lue lisää »