Artikkelit

Luonto toipuu pahimmista ympäristömyrkyistä

Ympäristölle vaarallisimpien kemikaalien käyttöä on kielletty ja päästöjä ympäristöön vähennetty 1970-luvulta lähtien. Aineiden pitoisuudet ympäristössä ja sen myötä negatiiviset vaikutukset ovat vähentyneet Suomessa huomattavasti. DDT oli ennen yleinen hyönteismyrkky, ja PCB-yhdisteitä käytettiin laajasti muun muassa kondensaattoreissa ja muuntajissa, elementtitalojen saumausmassoissa, betonin ja tiilien lisäaineena, maaleissa ja lakoissa sekä palonsuoja-aineena. Myös poltto- ja teollisuusprosesseissa tahattomasti syntyvien …

Luonto toipuu pahimmista ympäristömyrkyistä Lue lisää »

Yhä useampi metsänomistaja haluaa suojella metsiään

Suomalaiset suojelivat viime vuonna pysyvästi noin 4 700 hehtaaria metsää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmassa (METSO-ohjelma). 20 vuodeksi rauhoitettiin noin 90 hehtaaria. Pysyvästä suojelusta tehtiin 450 päätöstä. Sadat metsänomistajat ovat siis päätyneet suojelemaan metsiään pysyvinä luonnonsuojelulain mukaisina suojelualueina tai myyneet metsäänsä valtiolle luonnonsuojelualueiksi. Eniten metsiä suojeltiin pysyvästi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella, yhteensä noin tuhat hehtaaria. Pysyvästi suojeltujen …

Yhä useampi metsänomistaja haluaa suojella metsiään Lue lisää »

Ravinnepäästöt vesistöihin vähentyneet murto-osaan huippuvuosista

Viime vuosisadan puolivälissä Suomen vesistöjen tilanne oli synkkä. Puhdistamattomat jätevedet ja tehtaiden päästöt juoksutettiin vesistöihin sellaisenaan, ja monien järvien ekologinen ja kemiallinen tila oli hälyttävän huono. Vuoden 1962 vesilaki oli käännekohta Suomen vesistöille, sillä se paransi vesiensuojelun edellytyksiä merkittävästi. Teollisuuslaitosten ja yhdyskuntien jätevesipäästöille tuli lain myötä mahdollisuus asettaa rajoituksia. Kesti kuitenkin 1970-luvun puoliväliin asti ennen …

Ravinnepäästöt vesistöihin vähentyneet murto-osaan huippuvuosista Lue lisää »

Vesistöt toipuivat happosateista

Happamoituminen on ollut merkittävä ympäristöongelma Pohjoismaissa, sillä vesistömme ovat sille hyvin herkkiä. Ensimmäiset merkit uudesta vakavasta ympäristöuhasta havaittiin jo 1960-luvulla. Ympäristön happamoitumista aiheuttavat rikin ja typen päästöt. Euroopan rikkipäästöt olivat korkeimmillaan 1970-luvun lopussa, jolloin ilmaan pääsi arviolta 60 miljoonaa tonnia rikkidioksidia vuodessa. Ilmapäästöt muuttuvat ilmakehässä happamoittavaksi laskeumaksi. Suomen happamoittava rikkilaskeuma on ollut valtaosin peräisin Keski- …

Vesistöt toipuivat happosateista Lue lisää »

Suurin ympäristöteko on hävikin pienentäminen

Kari ”Kape” Aihinen puhuu mielellään hyvän, konstailemattoman ruuan puolesta. Kokkina ja keittiömestarina hän on pyrkinyt tekemään jokaisen annoksen kuin se olisi hänen viimeisensä – niin hyvin kuin ikinä mahdollista. Kun Aihinen aloitti arvostetun Savoyn keittiömestarina 2005, ruuanlaittoon liittyvistä ympäristöasioista tuli hänelle ja tiimille itseisarvo. Kotimaisuus ja lähellä tuotetut raaka-aineet kuuluivat asiaan. Viisi vuotta myöhemmin Savoy …

Suurin ympäristöteko on hävikin pienentäminen Lue lisää »

Ruuan vesijalanjälki pienenee kotimaisilla kasviksilla

Harva tulee miettineeksi, mihin kaikkeen suurten joukkojen ruokavaliomuutokset vaikuttavat. Ruoka on globaali asia, jonka ympärillä pyörii iso bisnes. Ruuan suhteen tekemämme valinnat liittyvät talouden lisäksi puhtaan veden riittävyyteen, maaperään, luonnon monimuotoisuuteen ja sääilmiöihin. Ruoka- ja ravitsemusasioista vastaava kehittämispäällikkö Maija Soljanlahti Marttaliitosta muistuttaa, että kun jonkin tuotteen kysyntä maailmanmarkkinoilla kasvaa, sen hinnanmuodostus muuttuu. Kyseessä voi olla …

Ruuan vesijalanjälki pienenee kotimaisilla kasviksilla Lue lisää »

Roskaaminen täytyy saada loppumaan

Muistatko kuvan, jossa juomatölkin sixpack-muovirenksu on puristunut kilpikonnan ympärille? Tai kuvat merten valtavista jätepyörteistä? Kuvat ovat karuja, mutta niin on todellisuuskin. Kaikki se vedessä kelluvan ja rannoille ajautuneen roskan määrä on lopulta vain osatotuus, arviolta noin 70 prosenttia mereen päätyvästä roskasta vajoaa näkymättömiin meren pohjaan. Miljoonia tonneja muovijätettä päätyy maailman meriin joka vuosi. Suomen Ympäristökeskuksen …

Roskaaminen täytyy saada loppumaan Lue lisää »

Lempivaatteet ovat luonnollekin hyväksi

Vaatteiden valmistamisessa kuluu materiaalista riippuen melkoinen määrä vettä. Kaikkein eniten sitä tarvitaan puuvillan kasvattamiseen. Esimerkiksi t-paidan elinkaarensa aikana vaatimasta vesimäärästä 88 prosenttia kuluu puuvillan viljelyyn, farkuissa tämän osuus on peräti 92 prosenttia. Vettä tarvitaan tekstiilien tuotannon lisäksi kankaiden valkaisuun, värjäykseen, painatuksiin ja muuhun loppukäsittelyyn. Käytössä vaatteiden pesu vie lähes yhtä paljon vettä materiaalista riippumatta. Mukavana …

Lempivaatteet ovat luonnollekin hyväksi Lue lisää »